Sajas Groupin harjat pitävät kiitotiet puhtaina: haastattelussa Juho Kannisto, lentokenttäharjojen myyntipäällikkö
Lentokenttäharjat ovat jo pitkään olleet Sajaksen tarjooman kulmakiviä. Lentokenttä on ympäristönä poikkeuksellisen vaativa: laitteiden on toimittava moitteettomasti kovassakin pakkasessa, täytettävä tiukat turvallisuusvaatimukset ja harjojen on kestettävä äärimmäisiä olosuhteita.
Myyntipäällikkö Juho Kannisto valottaa meille lentokenttäratkaisujen erityispiirteitä.
Miten lentokenttäharjoille asetetut vaatimukset eroavat muista harjoista? Turvallisuus lienee ykkösprioriteetti?
Kyllä. Lentokentillä käytettävien tuotteiden ja niiden materiaalien tulee olla ilmailulainsäädännön vaatimusten mukaisia. Toimittamiemme harjojen on kestettävä käytössä ilman rikkoontumista. Muitakin teknisiä vaatimuksia asetetaan: tuotteiden tulee esimerkiksi olla käyttökelpoisia aina -40° C lämpötiloihin ilman että materiaalit kovettuvat ja sitä kautta hajoavat käytössä.
Lentoasemalla käytettävien harjapuhallinkoneiden tulee tehdä työnsä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti jotta varmistetaan lentoliikenteen sujuvuus myös talviolosuhteissa. Tällöin myös harjojen tulee olla nopeasti vaihdettavat, ja koska harjauskoneen akselin pyörimisnopeus voi olla jopa 900 RPM, harjan tulee kestää todella kovaa käyttöä. Pahimmillaan harjan yllättävä rikkoontuminen voi aiheuttaa vaaratilanteen lentoliikenteelle, esimerkiksi jos kiitoradalle jää jokin vierasesine eli FOD (foreign object debris).
Mitä lentokenttäharjan suunnittelussa ja valmistuksessa on otettava huomioon?
Olennaisia ovat käytettävät materiaalit, joiden on kestettävä rikkoontumatta käytössä koko harjan käyttöajan. Koska pohjoisilla lumisilla alueilla lentoasemilla käytetään harjastusmateriaalina teräslankaa, toisin kuin tavallisessa kadunlakaisussa jossa käytetään yleensä muoviharjoja, sen pitää olla ominaisuuksiltaan ja kemialliselta koostumukseltaan määritellyn mukaista jotta se kestää käyttöä.
Asiakkaat edellyttävät lisäksi harjoilta tiettyä suorituskykyä, toisin sanoen harjat eivät saa kulua liian nopeasti. Tyypillisesti teräsharjoilla päästään lentoasemilla noin 100 tunnin käyttöaikoihin kunnes harjat tulee vaihtaa uusiin.
Pohjoisten lentokenttien olosuhteet poikkeavat monella tapaa lämpimämpien alueiden kentistä. Miten nämä erot otetaan huomioon harjoissa? Onko muita erityisolosuhteita joihin harjojen on kyettävä vastaamaan?
Pohjoisilla kentillä käytetään tosiaan pääsääntöisesti teräslankaharjoja, mutta poikkeuksiakin on. On esimerkiksi vain armeijan käytössä olevia lentotukikohtia eri puolilla maailmaa joissa paikallinen toimija on kieltänyt teräsharjojen käytön. Myös jos pakkasta ei juuri esiinny vaan vain vettä ja loskaa, voidaan käyttää myös muovisia harjoja.
Suomessa lentoasemayhtiö Finavia ylläpitää 20 lentoasemaa, joista kaksi on puolustusvoimien käytössä ja neljä on niin kutsuttua yhteiskäyttökenttää, joilla on sekä siviili- että sotilasilmailua. Tällöin talvikunnossapito hoidetaan samoilla teräsharjoilla kuin siviililiikennekin.
Sajas on tehnyt pitkään yhteistyötä Finavian ja laitevalmistaja Vammaksen kanssa lentokenttäharjoissa. Kerro vähän tästä!
Sajas Groupissa on valmistettu lentokentillä käytettäviä harjoja vuodesta 1975 silloiselle Ilmailulaitokselle, nykyiselle Finavialle. Valmistamamme tuotteet on kehitetty yhdessä konevalmistajien kanssa Suomen olosuhteisiin sopiviksi.
Alkujaan teräsharjat valmistettiin kiekkomallisina harjalamelleina ja myöhemmin tupsumallisina, joilla saavutettiin parempi harjaustulos. Nämä on sittemmin korvattu nykyisillä ns. kasettimallisilla tehokkuuden ja helpomman vaihdettavuuden vuoksi.
Vammas oli alun perin Puolustusministeriön alaisuudessa, sittemmin omistajuus on vaihtunut useampaan otteeseen, myös ulkomaille. Nykyisin Vammaksen omistaa kotimainen Vitera Oy. Toimitamme Vammakselle ensiasennusharjat kaikkiin uusiin harjapuhaltimiin.
Yhteistyöhön on kuulunut mm. tuotteiden muokkaaminen harjakoneiden spekseihin sopiviksi ja valmistusteknologian oma kehitys vastaamaan asiakkaidemme tarpeita. Olemme suunnitelleet monet tuotannon valmistuskoneet itse juuri näihin tarpeisiin. Tuotteiden materiaaleja ja muita ominaisuuksia on kehitetty koko yhteistyön ajan.
Uusia harjapuhallinmalleja eri valmistajilta tulee vuosittain, ja pystymme ketterästi tarjoamaan niihin oman ratkaisumme vaikka kone olisi varustettu kilpailijan ensiasennusharjoilla.
Miten Sajaksen lentokenttäharjat eroavat kilpailijoiden vastaavista?
Me voimme valmistaa kaikkiin markkinoilla oleviin harjauskoneisiin sopivat harjat. Muokattavuus ja joustavuus uusien harjojen suunnittelussa on meidän kilpailuetumme; monet kilpailijamme tarjoavat vakiopituisia tai muuten rajoittuneita tuotteita, jotka eivät ole loppukäyttäjälle paras ratkaisu. Tuotteemme on suunniteltu ja ne toimivat aina -40° C lämpötiloihin asti ilman rikkoontumista.
Hiljattain Sajas on esitellyt uuden CoreFit Cassette -järjestelmän. Mistä siinä on kysymys?
Sajas CoreFit Cassette on järjestelmä, jolla voimme tarjota asiakkaalle räätälöidyn ratkaisun heidän jokaiseen harjakonemalliinsa. Eri valmistajien harjakoneet voivat olla keskenään erilaisia, koska ne on toimitettu vastaamaan loppukäyttäjän vaatimuksia esimerkiksi työskentelyleveyden suhteen. Toimitamme harjat konekohtaisina setteinä, ja huoltohenkilöstön tehtäväksi jää vain harjojen vaihtaminen uusiin lentoasemalla, ja kone vapautuu nopeammin takaisin töihin.
Kilpailijamme saattavat myös toimittaa setin, mutta se sisältää eri pituisia kasetteja sekä mahdollisesti jotain lisäpaloja, joilla tarvittava tila koneessa täytetään. Tämä aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa ja työtä, joissain tapauksissa jopa harjojen katkomista ja sitä kautta jätettä. CoreFitin ansiosta tuolta kaikelta vältytään.
Lentokenttätuotteiden on täytettävä tiukat standardit. Asettavatko lentokentät muuten harjatoimittajalle erityisvaatimuksia?
Kyllä vain. Lentoasema on toimintaympäristönä hyvin reguloitu ja turvallisuus on huomioitu kaikessa toiminnassa. Tämä tarkoittaa, että myös palveluntuottajan työntekijöiden on oltava tietoisia lentoaseman säännöistä ja prosesseista.
Lisäksi meidän tulee olla jatkuvasti vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ja ennakoida valmistusta. Suuri osa lentoasemista on avoinna 24/7, eikä kenttää ole varaa sulkea sen vuoksi, että harjat loppuvat tai ne eivät toimi. Pohjoismaiset lentoasemat ovatkin erityisen ylpeitä voidessaan pitää lentoasemat avoinna vuoden ympäri, kelioloista riippumatta.